Harmis-Tus
VH14-018-0941
suomenhevonen, tamma s. 01.06.2014 - 4v. täyttänyt 4v. 20.07.2014 4. ikävuoden jälkeen ikääntyy satunnaisesti 152cm, tummanpunarautias koulupainotteinen, VaB, 80cm omistaja Dora VRL-13090 kasvattaja Susiraja |
04/16 Harmi vietiin suomenhevosvarsojen arviointiin neljävuotiaana ja tamma tuotiin takaisin SV-I -palkinnon kera.
rakenne 7,4, suku 10, käytöskoe 15, ratsastuskoe 6,8 + 10, luonne 17 = 66,2
rakenne 7,4, suku 10, käytöskoe 15, ratsastuskoe 6,8 + 10, luonne 17 = 66,2
Ei minulle tainnut riittää Raakku, Riepu ja Vilna vaan hevosauton kolistessa ja punarautiaan tamman temmeltäessä tallipihalle, olin jälleen uuden Susirajalaisen omistaja. Kahdesta ratsurunkoisesta hevosesta sain omistukseeni sporttisen, enemmänkin ravurinrotjakkeelta näyttävän tamman kuin siroluisen ratsuhevosen. Ei Harmis-Tus ulkonäöstään tai nimestään huolimattakaan ole mikään kehno hevonen vaikka siinä näkyykin selvästi Susirajan hevosilta tuttua omapäisyyttä ja luonnetta.
Harmi on perusluonteeltaan varsin juro ja mitäänsanomaton neiti. Onhan se hellanlettas hauskannäköinen oudon pääkuvionsa kanssa ja aiheuttaa hilpeyttä ravurimaisella olemuksellaan koulukentillä, mutta itse hevonen näyttää olevan täysin kurkkua myöten täynnä naurua ja huumoria. Harmi ei ole perinyt isänsä kujeitaan tai emänsä höseltämistä hoitaessa ja käsiteltäessä. Tamma tuijottaa maailmaa myrtsisti otsatukkansa takaa ja osoittaa mieltä takajalkaa kohottamalla. Raudikko ei koskaan ole ketään purrut, mutta kompensoi tätä nostelemalla jalkojaan vilkkaasti ja varomattomat kyllä saavat leidin takasesta osakseen. Harmin takaa ei siis kannata ollenkaan kiertää, olit sitten hevonen tai ihminen - tamma ei voi sietää takanaan nyhjääviä vaan armotta antaa kyllä takastensa laulaa. Raudikko on muuten ihan peruskiltti vaikkei perustakaan hirveämmin rapsutuksista muttei myöskään aja poiskaan luokseen tullutta häiritsijää. Harmin karsinassa ei kyllä kukaan käy turhan takia, sillä tamma on tarkka omasta valtakunnastaan ja saattaa isotella hurjankin näköisesti vieraille tunkeilijoille. Harmi kannattaakin harjata käytävällä tai harjauspuomilla ettei tamma saa kotikenttäetua karsinassaan, jossa se varmasti alkaisi ujomman kanssa riehumaan. Hevonen on muuten ihan siedettävä hoitaa - takakavioiden puhdistus voi olla välillä jännää ja vatsaa harjatessa saa jälleen varoa takakoipia, mutta muuten Harmi pönöttää nätisti paikallaan. Varustaminenkin sujuu, mutta satulavyön kiristämistä tamma inhoaa sydämensä pohjasta. Vyö täytyykin kiristellä hyvin ovelasti ja vähitellen ellei halua kentällä heilahtaa hevosen vatsan alle, kun vyö olikin ollut löysällä ja koni oli vain pullistanut itsensä melkeinpä ilmapalloksi.
Selästä käsin Harmi on varsin miellyttävä jos unohtaa tamman pikkuviat ja jaksaa olla määrätietoinen selässä. Ensinnäkin Harmi on yleensä vähän hötkylä eikä kunnolla keskity apuihin, vaikka iha tosissaankin yrittää miellyttää ratsastajaansa. Raudikon kanssa tarvitaan erittäin selkeät avut joten osaamattomamman ja epävarman ratsastajan käsissä ei Harmi kulje kuin väärinpäin ja solmussa. Harmi on myös nopea hermostumaan ja kimpaantuessaan ihmisen virheistä (olivat ne sitten todellisia tai tammalla on muuten vain känkkäränkkäpäivä), osoittaa hevonen mieltään pukittamalla ja tekemällä omia kuvioitaan. Harmi inhoaa liian kovia pohkeita ja ohjista nykimistä joten apujen kanssa pitää olla tarkkana, sillä niiden tulee edelleenkin olla napakat ja selvät, mutta samaan aikaan avut pitää toteuttaa herkin elein. Tamma ei tosissaankaan ole mikään helpoin ratsastettava muttei missään nimessä vaikeinkaan. Koulua Harmi vääntää hienoin askelin ja peräänannossa kunhan ratsastaja pysyy menossa mukana. Hevosen omat taidot yltävät vaativaan B:hen saakka, mikä minusta on jo hemmetin hieno suoritus. Känkkäränkkäpäiviäkin kyllä löytyy ja silloin hyvä jos tamman saa edes menemään pohkeenväistöä oikeaoppisesti. Harmilla on myös huono tapa kaahata ravissa jolloin askellajista meinaa tulla melkein peitsimäistä paahtamista. Käynti ja laukka ovat kuitenkin oikein mallikaita ja hyvännäköisiä askellajeja raudikolla. Esteitä Harmi hyppää jos hyppää, riippuen hiukan tamman mielentilasta ja tuulensuunnasta. Tammalla ei oikein ole omaa estesilmää ja se tukeutuukin ratsastajaansa paljon. Tyylipuhtaita suorituksia tulee harvakseltaan, mutta ei hevonen silti täysin onneton rataesteilläkään ole. Maastossa Harmi on reipas, mutta varmajalkainen ja se onkin oikein mukava maastokaveri. Maastoesteille raudikosta ei ole sen onnettoman hyppytyylin takia, mutta eipä risujen ja tukkien hyppäämistä hevoselta ole koskaan vaadittukaan.
Harmi on perusluonteeltaan varsin juro ja mitäänsanomaton neiti. Onhan se hellanlettas hauskannäköinen oudon pääkuvionsa kanssa ja aiheuttaa hilpeyttä ravurimaisella olemuksellaan koulukentillä, mutta itse hevonen näyttää olevan täysin kurkkua myöten täynnä naurua ja huumoria. Harmi ei ole perinyt isänsä kujeitaan tai emänsä höseltämistä hoitaessa ja käsiteltäessä. Tamma tuijottaa maailmaa myrtsisti otsatukkansa takaa ja osoittaa mieltä takajalkaa kohottamalla. Raudikko ei koskaan ole ketään purrut, mutta kompensoi tätä nostelemalla jalkojaan vilkkaasti ja varomattomat kyllä saavat leidin takasesta osakseen. Harmin takaa ei siis kannata ollenkaan kiertää, olit sitten hevonen tai ihminen - tamma ei voi sietää takanaan nyhjääviä vaan armotta antaa kyllä takastensa laulaa. Raudikko on muuten ihan peruskiltti vaikkei perustakaan hirveämmin rapsutuksista muttei myöskään aja poiskaan luokseen tullutta häiritsijää. Harmin karsinassa ei kyllä kukaan käy turhan takia, sillä tamma on tarkka omasta valtakunnastaan ja saattaa isotella hurjankin näköisesti vieraille tunkeilijoille. Harmi kannattaakin harjata käytävällä tai harjauspuomilla ettei tamma saa kotikenttäetua karsinassaan, jossa se varmasti alkaisi ujomman kanssa riehumaan. Hevonen on muuten ihan siedettävä hoitaa - takakavioiden puhdistus voi olla välillä jännää ja vatsaa harjatessa saa jälleen varoa takakoipia, mutta muuten Harmi pönöttää nätisti paikallaan. Varustaminenkin sujuu, mutta satulavyön kiristämistä tamma inhoaa sydämensä pohjasta. Vyö täytyykin kiristellä hyvin ovelasti ja vähitellen ellei halua kentällä heilahtaa hevosen vatsan alle, kun vyö olikin ollut löysällä ja koni oli vain pullistanut itsensä melkeinpä ilmapalloksi.
Selästä käsin Harmi on varsin miellyttävä jos unohtaa tamman pikkuviat ja jaksaa olla määrätietoinen selässä. Ensinnäkin Harmi on yleensä vähän hötkylä eikä kunnolla keskity apuihin, vaikka iha tosissaankin yrittää miellyttää ratsastajaansa. Raudikon kanssa tarvitaan erittäin selkeät avut joten osaamattomamman ja epävarman ratsastajan käsissä ei Harmi kulje kuin väärinpäin ja solmussa. Harmi on myös nopea hermostumaan ja kimpaantuessaan ihmisen virheistä (olivat ne sitten todellisia tai tammalla on muuten vain känkkäränkkäpäivä), osoittaa hevonen mieltään pukittamalla ja tekemällä omia kuvioitaan. Harmi inhoaa liian kovia pohkeita ja ohjista nykimistä joten apujen kanssa pitää olla tarkkana, sillä niiden tulee edelleenkin olla napakat ja selvät, mutta samaan aikaan avut pitää toteuttaa herkin elein. Tamma ei tosissaankaan ole mikään helpoin ratsastettava muttei missään nimessä vaikeinkaan. Koulua Harmi vääntää hienoin askelin ja peräänannossa kunhan ratsastaja pysyy menossa mukana. Hevosen omat taidot yltävät vaativaan B:hen saakka, mikä minusta on jo hemmetin hieno suoritus. Känkkäränkkäpäiviäkin kyllä löytyy ja silloin hyvä jos tamman saa edes menemään pohkeenväistöä oikeaoppisesti. Harmilla on myös huono tapa kaahata ravissa jolloin askellajista meinaa tulla melkein peitsimäistä paahtamista. Käynti ja laukka ovat kuitenkin oikein mallikaita ja hyvännäköisiä askellajeja raudikolla. Esteitä Harmi hyppää jos hyppää, riippuen hiukan tamman mielentilasta ja tuulensuunnasta. Tammalla ei oikein ole omaa estesilmää ja se tukeutuukin ratsastajaansa paljon. Tyylipuhtaita suorituksia tulee harvakseltaan, mutta ei hevonen silti täysin onneton rataesteilläkään ole. Maastossa Harmi on reipas, mutta varmajalkainen ja se onkin oikein mukava maastokaveri. Maastoesteille raudikosta ei ole sen onnettoman hyppytyylin takia, mutta eipä risujen ja tukkien hyppäämistä hevoselta ole koskaan vaadittukaan.
suku ja jälkeläiset
i. Harmoiri KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I vkk, 162cm | ii. Hurmos vkk, 163cm | iii. Huikas rt, 165cm |
iie. Muste vkk, 156cm | ||
ie. Kamri trt, 159cm | iei. Valtapeli tprt, 161cm | |
iee. Karmivainen prt, 157cm | ||
e. Kangas-Tus KRJ-I, SLA-I rt, 153cm | ei. Aavikkovaeltaja prt, 157cm | eii. Vaalija vprt, 153cm |
eie. Kuivuusvaiva rt, 153cm | ||
ee. Ilmes-Tys vrn, 147cm | eei. Ilmaannus rn, 146cm | |
eee. Kuvajai-Nen vrt, 157cm |
Harmi ei ole vielä jalostuskäytössä.
kisakalenteri
Harmin kanssa kisataan KRJ:n alaisissa kouluratsastuskilpailuissa. Kalenteriin merkitään vain sijoitukset.
KRJ yht. 33kpl
14.07.2014 KUTSU, VaB, 2/40 14.07.2014 KUTSU, HeA, 5/30 16.07.2014 KUTSU, HeA, 4/30 17.07.2014 KUTSU, HeA, 4/30 17.07.2014 KUTSU, HeA, 1/40 17.07.2014 KUTSU, VaB, 6/40 19.07.2014 KUTSU, VaB, 3/30 19.07.2014 KUTSU, VaB, 4/40 19.07.2014 KUTSU, VaB, 1/30 20.07.2014 KUTSU, HeA, 5/30 21.07.2014 KUTSU, VaB, 6/40 21.07.2014 KUTSU, VaB, 5/30 22.07.2014 KUTSU, HeA, 6/40 23.07.2014 KUTSU, VaB, 2/40 24.07.2014 KUTSU, HeA, 1/30 26.07.2014 KUTSU, VaB, 4/30 28.07.2014 KUTSU, VaB, 4/30 31.07.2014 KUTSU, HeA, 3/30 01.08.2014 KUTSU, HeA, 1/30 01.08.2014 KUTSU, VaB, 1/30 |
02.08.2014 KUTSU, HeA, 1/30 03.08.2014 KUTSU, VaB, 1/30 05.08.2014 KUTSU, VaB, 1/30 06.08.2014 KUTSU, HeA, 2/30 07.08.2014 KUTSU, VaB, 5/40 07.08.2014 KUTSU, HeA, 5/30 07.08.2014 KUTSU, HeA, 5/30 08.08.2014 KUTSU, VaB, 6/40 09.08.2014 KUTSU, VaB, 2/30 09.08.2014 KUTSU, VaB, 1/30 17.08.2014 KUTSU, HeA, 1/30 18.08.2014 KUTSU, VaB, 3/30 19.08.2014 KUTSU, VaB, 4/30 |
päiväkirja & valmennukset
Harmin päiväkirjaan pääset tästä.
Harmis-Tus on virtuaalihevonen/a sim game horse
Kuvat © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
Tekstien © Dora ellei muuta mainita
Kuvat © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
Tekstien © Dora ellei muuta mainita