Palkittiin huhtikuun 2016 suomenhevosvarsojen arviointilaisuudessa neljävuotiaana SV-II-palkinnolla.
rakenne 7, suku 10, käytöskoe 10, ratsastuskoe 7,5 + 10, luonne 18 = 62,5
rakenne 7, suku 10, käytöskoe 10, ratsastuskoe 7,5 + 10, luonne 18 = 62,5
Halovilnan lopetettua menestyksekkäästi esteuransa ja pyöräytettyään jo ensivarsansa, oli minun vuoroni saada Vilna-varsa Haivaaran mantuja koristamaan. Orin etsimisessä kesti jonkin verran aikaa, mutta loppujen lopuksi päädyin Susirajassa asustavaan Kalavarkaaseen. Niin siinä sitten kävi, että juhannuspäivän aamuna Vilna oli pyöräyttänyt pienen voikon suloisuuden varsomiskarsinan heinille. Luulin jo aluksi, että varsa ei ollut aivan kunnossa, sillä vaaleakarvainen ori kyhjötti paikallaan ja vasta hätäpäissäni soittamani elänlääkärin saapuessa kömpi jaloilleen. Lääkärisetä totesi varsan ihan terveeksi ja nauroi, että ehkä kaveri oli vain hidas ja lungi luonteeltaan. Haivaleeksi ristityn orin kasvaessa (ja kyllä, Vilna onnistui vielä pyöräyttämään varsastaan pienhevoskokoisen vaikka sen edelliset varsat olivatkin olleet ihan hevoskokoisia) sen hidas ja suorastaan tumpelomainen luonne entisestään vain korostui.. No, ainakin pikkuheppa on nätti katseltava.
Höntti on tyrmistyttävän hidasälyinen, mutta silti niin ihana oripoika. Hevonen onnistuu aina telomaan itsensä tai jättämään itsensä jumiin jonnekin. Höntti on se jolta irtoaa kesälaitumelle päästessä kenkä tai se raukkapoloinen joka kirmaa pitkin tarhaa kaurasanko päässään. Jos edellnen lause nauratti jotakin, voi tänne meille tulla katsomaan valokuvia hölmöstä voikosta, joka tosissaan onnistui eräs kaunis kesäpäivä saamaan valtavan päänsä jumiin sankkoon. Voi sitä hirnunnan ja paniikkipierujen määrää.. Höntti on muutenkin vähän jäinen kaveri ja sen saa käydä ihan hakemassa tarhasta, sillä eihän mokoma älyä portille tulla ellei tosissaankin jotain ruoka-astiaa ole siellä kolistelemassa. Taluttaessa pitää taas olla vähän tarkempana, sillä ori on perinyt isältään tavan ryntäillä ympäriinsä ja lähteä tutkimaan kaikkea mahdollista. Höntti tarvitsee hitaasta järjenjuoksustaan huolimatta paljon tekemistä ja se saa aina tarhaankin mukaan aktivointipallon, kuljetusreissuille hevoskaverin tai muuta tekemistä ja talliin yksinään ei hevosta voi jättää. Höntti on hyvin seurallinen tapaus ja nauttii rapsutuksista ja lellittelystä.
Hoitaessa ori pörrää ja puuskuttaa menemään siihen tahtiin, että se kannattaa ihan oman turvallisuuden vuoksi iskeä kiinni molemmilta puolilta. Höntti on helppo hoitaa ja vaikka se muuten tykkää pusutteluista ja rapsutteluista, ei hoitotilanteen aikana kannata jäädä kupeksimaan. Hevonen nimittäin kimpaantuu suuresti jos joutuu pitkään odottamaan ja purkaa oloaan kuopimalla, järsimällä seinää tai pahimmassa tapauksessa järsimällä hoitajansa kannikkaa. Höntti kuitenkin uskoo käskyä eikä yleensä kahdesti yritä samaa ihmistä purra samalla hoitokerralla. Jos joku tosin näyttää, että tosissaan pelkää pienhevoskokoista orhia, niin tietenkin voikko käyttää tätä hyväkseen ja pörhistelee entisestään. Hoitajan ollessa ripeä, on Hönttikin mitä kiltein harjattava - kyllä se saattaa vähän yrittää pyöriä ja kuopaista kaviollaan tallikäytävää, mutta ei muuten kapinoi vastaan. Varustaminenkin käy helposti ja sutjakkaasti. Ori inhoaa pesuboksia ja menee sinne hampaat irvessä korkeintaan pariksi minuutiksi. Eläinlääkäristä ja kengittäjästä hepo ei ole moksiskaan, kumma kyllä Höntti taitaa jopa tykätä näiden 'outojen setien' vierailuista ja saa aina palautetta hyvästä käytöksestään. Lastausautoon juoksee mielellään ja pysyy tyytyväisenä siellä kaverin ja ruoan kera.
Ratsastaessa Höntti on oikea idiootti ja sen kanssa saa ihan kunnolla taistella. Siinä missä ori on hidas kuin mummo lumessa maastakäsitellessä, on se ratsastaessa kuin ydinohjus josta puuttuu ohjausmekanismit kokonaan. On jo suoritus päästä pikkuhevosen selkään ilman, että se on lähtenyt juoksemaan ilman kuskia. Höntti ei tajua oikeaa vasemmasta, ei omista jarruja tai älyä jos ratsastaja kutittaa pohkeesta ja haluaisi tehdä jotain siirtymisiä. Orin pään ympärille onkin helppo kuvitella kasan kysymysmerkkejä tai elokuvista tuttuja lintuja lentämässä ympäri sen umpilahoa kalloa. Kouluratsua Höntistä ei saisi edes itkemällä, manaamalla tai uhraamalla sieluaan paholaiselle. Ori on vain auttamattoman energinen, tyhmä ja niin kovakalloinen ettei se älyä tai jaksa edes kuunnella ratsastajansa apuja. Joskus joku halusi Hönttiä kokeilla sileällä ja väkertää koulua ja tunnin koitoksen jälkeen ratsastaja lähti itkien kotiin, eikä ole sen jälkeen kyseistä likkaa näkynyt lähelläkään meidän kermakaramellia. Kaikkien onneksi hevosen leipälaji on esteet eikä koulu, vaikka voikko onkin saatu puksuttamaan jopa helppo B kuvioita! Esteillä puomit kiiluvat orin silmissä ja viimeistään silloin Höntti iskee kaasukavion pohjaan ja pistää menemään kuin Bugatti suoralla maantiellä. Yleensä niin ratsastajaa kuin sivustaseuraajiakin kauhistuttaa orin meno - se perkele vielä rakastaa esteitä niin paljon, että hyppää mitä huonoimmasta kulmasta ja vaikka voltilla puomin yli. Höntti on myös niin tapaturma-altis, että se on kyllä saanut vaikka minkälaista naarmua ja rispaantumaa rysäyttäessään puomeihin. Mitään vakavempaa orille ei onneksi ole sattunut. Mutta niin, jos haluat olla oman elämäsi Indiana Jones ja kokea vauhtia ja vaaratilanteita, niin meidän Hönttiä saa tulla kokeilemaan. Ori hyppää mielellään kuten aiemmin sanoin, ei koskaan kiellä ja vauhtia riittää vaikka muille jakaa. Höntillä on estesilmää ja jos sen itsetuhoisuutta (jee, lähestyn estettä ihan väärästä kulmasta ja vauhtia on satanen - tuplakivaa, hyppään kyllä!!) ja hullua kaahailua saisi kuriin, olisi voikkopoika mitä ihanin ratsastettava. Jos kuitenkin ratsastaja osaa hillitä oria tai sitten jos kova vauhti ei haittaa, niin Höntti on ihan loistava peli. Maastoesteitä hypätään orin kanssa harvakseltaan, sillä kukaan ei oikein uskalla sen selkään kiivetä ja lähteä käsiään ja hevosen koipia katkomaan tukkien keskelle. Muutenkn maastossa Höntti on oikea kaistapää ja vetää häntä suorana pierurallia.
Höntti on tyrmistyttävän hidasälyinen, mutta silti niin ihana oripoika. Hevonen onnistuu aina telomaan itsensä tai jättämään itsensä jumiin jonnekin. Höntti on se jolta irtoaa kesälaitumelle päästessä kenkä tai se raukkapoloinen joka kirmaa pitkin tarhaa kaurasanko päässään. Jos edellnen lause nauratti jotakin, voi tänne meille tulla katsomaan valokuvia hölmöstä voikosta, joka tosissaan onnistui eräs kaunis kesäpäivä saamaan valtavan päänsä jumiin sankkoon. Voi sitä hirnunnan ja paniikkipierujen määrää.. Höntti on muutenkin vähän jäinen kaveri ja sen saa käydä ihan hakemassa tarhasta, sillä eihän mokoma älyä portille tulla ellei tosissaankin jotain ruoka-astiaa ole siellä kolistelemassa. Taluttaessa pitää taas olla vähän tarkempana, sillä ori on perinyt isältään tavan ryntäillä ympäriinsä ja lähteä tutkimaan kaikkea mahdollista. Höntti tarvitsee hitaasta järjenjuoksustaan huolimatta paljon tekemistä ja se saa aina tarhaankin mukaan aktivointipallon, kuljetusreissuille hevoskaverin tai muuta tekemistä ja talliin yksinään ei hevosta voi jättää. Höntti on hyvin seurallinen tapaus ja nauttii rapsutuksista ja lellittelystä.
Hoitaessa ori pörrää ja puuskuttaa menemään siihen tahtiin, että se kannattaa ihan oman turvallisuuden vuoksi iskeä kiinni molemmilta puolilta. Höntti on helppo hoitaa ja vaikka se muuten tykkää pusutteluista ja rapsutteluista, ei hoitotilanteen aikana kannata jäädä kupeksimaan. Hevonen nimittäin kimpaantuu suuresti jos joutuu pitkään odottamaan ja purkaa oloaan kuopimalla, järsimällä seinää tai pahimmassa tapauksessa järsimällä hoitajansa kannikkaa. Höntti kuitenkin uskoo käskyä eikä yleensä kahdesti yritä samaa ihmistä purra samalla hoitokerralla. Jos joku tosin näyttää, että tosissaan pelkää pienhevoskokoista orhia, niin tietenkin voikko käyttää tätä hyväkseen ja pörhistelee entisestään. Hoitajan ollessa ripeä, on Hönttikin mitä kiltein harjattava - kyllä se saattaa vähän yrittää pyöriä ja kuopaista kaviollaan tallikäytävää, mutta ei muuten kapinoi vastaan. Varustaminenkin käy helposti ja sutjakkaasti. Ori inhoaa pesuboksia ja menee sinne hampaat irvessä korkeintaan pariksi minuutiksi. Eläinlääkäristä ja kengittäjästä hepo ei ole moksiskaan, kumma kyllä Höntti taitaa jopa tykätä näiden 'outojen setien' vierailuista ja saa aina palautetta hyvästä käytöksestään. Lastausautoon juoksee mielellään ja pysyy tyytyväisenä siellä kaverin ja ruoan kera.
Ratsastaessa Höntti on oikea idiootti ja sen kanssa saa ihan kunnolla taistella. Siinä missä ori on hidas kuin mummo lumessa maastakäsitellessä, on se ratsastaessa kuin ydinohjus josta puuttuu ohjausmekanismit kokonaan. On jo suoritus päästä pikkuhevosen selkään ilman, että se on lähtenyt juoksemaan ilman kuskia. Höntti ei tajua oikeaa vasemmasta, ei omista jarruja tai älyä jos ratsastaja kutittaa pohkeesta ja haluaisi tehdä jotain siirtymisiä. Orin pään ympärille onkin helppo kuvitella kasan kysymysmerkkejä tai elokuvista tuttuja lintuja lentämässä ympäri sen umpilahoa kalloa. Kouluratsua Höntistä ei saisi edes itkemällä, manaamalla tai uhraamalla sieluaan paholaiselle. Ori on vain auttamattoman energinen, tyhmä ja niin kovakalloinen ettei se älyä tai jaksa edes kuunnella ratsastajansa apuja. Joskus joku halusi Hönttiä kokeilla sileällä ja väkertää koulua ja tunnin koitoksen jälkeen ratsastaja lähti itkien kotiin, eikä ole sen jälkeen kyseistä likkaa näkynyt lähelläkään meidän kermakaramellia. Kaikkien onneksi hevosen leipälaji on esteet eikä koulu, vaikka voikko onkin saatu puksuttamaan jopa helppo B kuvioita! Esteillä puomit kiiluvat orin silmissä ja viimeistään silloin Höntti iskee kaasukavion pohjaan ja pistää menemään kuin Bugatti suoralla maantiellä. Yleensä niin ratsastajaa kuin sivustaseuraajiakin kauhistuttaa orin meno - se perkele vielä rakastaa esteitä niin paljon, että hyppää mitä huonoimmasta kulmasta ja vaikka voltilla puomin yli. Höntti on myös niin tapaturma-altis, että se on kyllä saanut vaikka minkälaista naarmua ja rispaantumaa rysäyttäessään puomeihin. Mitään vakavempaa orille ei onneksi ole sattunut. Mutta niin, jos haluat olla oman elämäsi Indiana Jones ja kokea vauhtia ja vaaratilanteita, niin meidän Hönttiä saa tulla kokeilemaan. Ori hyppää mielellään kuten aiemmin sanoin, ei koskaan kiellä ja vauhtia riittää vaikka muille jakaa. Höntillä on estesilmää ja jos sen itsetuhoisuutta (jee, lähestyn estettä ihan väärästä kulmasta ja vauhtia on satanen - tuplakivaa, hyppään kyllä!!) ja hullua kaahailua saisi kuriin, olisi voikkopoika mitä ihanin ratsastettava. Jos kuitenkin ratsastaja osaa hillitä oria tai sitten jos kova vauhti ei haittaa, niin Höntti on ihan loistava peli. Maastoesteitä hypätään orin kanssa harvakseltaan, sillä kukaan ei oikein uskalla sen selkään kiivetä ja lähteä käsiään ja hevosen koipia katkomaan tukkien keskelle. Muutenkn maastossa Höntti on oikea kaistapää ja vetää häntä suorana pierurallia.
suku ja jälkeläiset
i. Kalavaras YLA1, SLA-I, KERJ-II, ERJ-II, SV-I prn, 156cm | ii. Konniainen YLA2 rt, 156cm | iii. Remu rt, 158cm |
iie. Änkiäinen prt, 151cm | ||
ie. Katiska eli Katiska SLA-I*, YLA2, ERJ-I klm, 160cm | iei. Hauki Verkossa rnpäis, 163cm | |
iee. Eliminääri klm, 155cm | ||
e. Halovilna SV-II vkk, 151cm | ei. Vilminko SLA-I, ERJ-II, YLA2 prt, 154cm | eii. Vilpinki rt, 155cm |
eie. Mooninki prt, 150cm | ||
ee. Haloriena KTK-III vkk, 143cm | eei. Vihaiva vrt, 145cm | |
eee. Halohuima vkk, 141cm |
Höntti ei ole vielä jalostuskäytössä.
kisakalenteri
Höntin kanssa kisataan ERJ:n alaisissa esteratsastuskilpailuissa, kalenteriin merkitään vain sijoitukset.
ERJ yht. 29kpl
05.07.2014 KUTSU, 110cm, 5/30 07.07.2014 KUTSU, 120cm, 5/30 11.07.2014 KUTSU, 110cm, 3/30 13.07.2014 KUTSU, 110cm, 4/30 14.07.2014 KUTSU, 120cm, 3/30 15.07.2014 KUTSU, 110cm, 2/30 15.07.2014 KUTSU, 110cm, 2/30 16.07.2014 KUTSU, 110cm, 5/30 18.07.2014 KUTSU, 110cm, 5/50 18.07.2014 KUTSU, 110cm, 2/30 18.07.2014 KUTSU, 110cm, 1/40 19.07.2014 KUTSU, 110cm, 5/30 20.07.2014 KUTSU, 110cm, 5/30 20.07.2014 KUTSU, 120cm, 3/30 21.07.2014 KUTSU, 110cm, 3/30 21.07.2014 KUTSU, 110cm, 5/40 22.07.2014 KUTSU, 120cm, 4/30 23.07.2014 KUTSU, 120cm, 4/30 24.07.2014 KUTSU, 120cm, 1/30 25.07.2014 KUTSU, 120cm, 5/30 |
päiväkirja & valmennukset
Höntin päiväkirjaan tästä.
Haivale on virtuaalihevonen/a sim game horse
Kuvat © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
Tekstien © Dora ellei muuta mainita
Kuvat © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
Tekstien © Dora ellei muuta mainita